keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uusi vuosi alkaa

Uudenvuoden pauke ei onneksi ole meilläpäin kovin kova, eivätkä kissamme suuremmin sitä pelkää - paitsi pikku Onni.... Raasu säikkyi koko illan ja piilotteli sohvan alla. Piilottelu ei todellakaan kuulu Onnin luonteeseen, mutta nyt pelotti liikaa. Välillä käytiin keräämässä turvaa ihmisiltä tai toisilta kissoilta, mutta jos ei ketään ollut lähistöllä, piti mennä piiloon.
Tänään Onni onkin sitten ollut väsynyt ja viettänyt koko päivän kierrellen ihmisten lähistöllä tai maaten sylissä. Jos ihmislauma ei ole ehtinyt sylitellä, on Onni etsinyt sopivan kissakaverin jonka viereen käpertyä :)

Tänään sitten madotin sen viimeisen kerran koko sakin ja eilisistä painiotteluista ei ollut tietoakaan. Viidessä minuutissa olivat kaikki saaneet lääkkeensä rasiasta perille asti :)



Tiina on tänään viettänyt entistä enemmän aikaa sohvalla meidän touhuja seuraillen ja makoili jopa lapsista vain metrin päässä päivällä. Mahtavaa edistystä näin aralle kissalle!
Iltasella Tiina aina muuttuu aktiivisemmaksi kun lapset menevät nukkumaan ja talo näin rauhoittuu. Silloin uskaltaa tutkiskella tarkemmin muitakin huoneita tai maata lokoisammin sohvalla.






Sansa näytti tänään palasen villiä luontoaan kun päätin leikata siltä kynnet. Ne kun tahtovat kasvaa nopeasti niin pitkiksi, että kopsuvat Sansan kävellessä. Tämä oli toinen kerta kun sen kynnet leikataan ja toimenpide on Sansan mielestä ihan kamala juttu. Hoitajaa piti koittaa työntää tassuilla pois ja läpsiä, mutta ei se silti lopettanut. Varmoin ottein sain siis tämänkin sähikäisen kynnet jälleen leikattua.










Lauma nautiskelee selvästi kun me ihmiset olemme enemmän kotona. Välillä sylissä alkaa olla jo ruuhkaa. Hetki sitten sohvalla sylissäni makoili nukkuva Onni, kunnes Sansa päätti haluta myös syliini. Niinpä se tuli melkeinpä Onnin päälle makaamaan. Pian joukkoon liittyi Viiru, joka tuli puskemaan minua sohvan sarjalta... Meillä ei kyllä tarvitse yksinäisyyttä potea <3





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti