keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Sipsu ja Onni hoitavat pentuja yhdessä

Sipsu rakastaa Onnia ja siksipä se saa kunnian osallistua pentujen hoitoon.
Onni on jo pentuna kastroitu, eikä siis ole pentujen oikea isä, mutta Onni pitää huolta sekä emosta että pennuista 

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Pennut hukassa

Tämä aamu alkoikin vauhdikkaasti kun Sipsu oli piilottanut pentunsa.
Aikaisin aamulla ne olivat pesässä sänkyni vierellä, mutta vähän myöhemmin heräsin emon hätähuutoon ja totesin etteivät pennut olleet pesässä.
Sipsu viisaana tyttönä onneksi tuli minua hakemaan. Hyvin pian huomasin lasten aukaisseen vaatekomeron oven, komeron joka on pullollaan tavaraa ja etenkin nyt kauden vaihtuessa laatikoita on myös avattuna. Ehdinkin jo kauhistua miten monta piilopaikkaa sieltä löytyykään,  kunnes kuulin pienen äänen. Aloin purkaa tavaroita lattialta ja sieltä, laatikoiden keskeltä löysin pennut! Emokin rauhoittui samantien kun pentujen huuto loppui.

Nyt siis etsitään Sipsulle rauhallisempi paikka jottei sen tarvitse kuljetella pentuja enää.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Sansa sai oman kodin

Hurmaava Sansa pääsi perjantaina omaan kotiin. Se luovutettiin poikkeuksellisesti tallikissaksi sisäsiisteys ongelmien vuoksi.
Tämä rakkauspakkaus jätti ison tassunjäljen sydämeeni  - onneksi muru sai oman rakastavan kodin.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kuulumisia

Blogia päivitellään eläinten ja elämän ehdoilla. Viime aikoina molemmat osa-alueet ovat pitäneet minut niin kiireisenä, että valitettavasti päivityksiä en ole ehtinyt niin usein kirjoittamaan kuin olisin halunnut.
Tässä lyhyesti lauman kuulumisia:

Laumaan liittyi karanteenijaksolle 2 kissaa toisen sijaiskodin lomareissun vuoksi, mutta ne jäivätkin pidempään tarkkailuun käytösongelmien vuoksi. Aluksi oletuksena oli, että kyseessä olisi vain arat kissat ja tottunut käsittelijä voisi niiden kanssa pärjätä. Hyvin pian kuitenkin selvisi, että näin ei ollut.
Kissoista toinen, täysin musta käyttäytyi aluksi alistuen. Se antoi silittää pitkänkin aikaa, mutta se oli oli koko ajan varautunut - korvat lintassa päätä myöten ja epäluuloisesti pälyillen.
Muutaman päivän päästä koitti käännekohta. Normaalisti tässä kohtaa kissan pelkotila alkaa helpottaa ja tilanne etenee, mutta tämä kissa alkoi hyökätä ruokaa tuovaa ihmistä kohti. Tällöin sen käytöstä alettiin tarkemmin seurata ja koska uhkaava käytös ihmistä kohtaan ja yleinen pelkotila vain paheni - päädyimme päästämään tämän kissan peloistaan sateenkaarisillalle. Harkitsin päätöstä pitkään, sillä haluan olla varma ratkaisun oikeellisuudesta. Tässä tapauksessa muuta vaihtoehtoa ei ollut ajatellen eläimen parasta. R.I.P.

Näistä karanteenikissoista toinen liittyi laumaamme muutama päivä sitten ja se on osoittautunut aivan ihanaksi tytöksi. Karanteenissa se ei antanut koskea itseensä, koska otti mallia rähisevästä kaveristaan. Se kuitenkin huikki oven läpi Onnille ja kun ovi sitten avautui - meni tämä tyttö suoraan kehräämään ja puskemaan Onnia <3
Tyttö osoittautui kaikkien kaveriksi ja se onkin sopeutunut laumaan vallan mainiosti. Nuoret lauman jäsenet sille vähän sähisevät, mutta tämä typy ei niistä piittaa vaan jatkaa omia puuhiaan. Toisena päivänä sitä sai jo vähän hipaista, nyt sitä saa silittää ja eilen se kiipesi itse syliini kun syötin kissoille nameja lattialla (tämä on hyvä keino arkojen, ihmistä pelkäävien kissojen kanssa. Niille syötetään nameja tai ruokaa kädestä, jolloin ne vähitellen oppivat, ettei kättä tarvitse pelätä ja lopulta antavat silittää).
Nyt koitamme selvittää onko typy raskaana sillä masu on suuri ja nisät myös suurentuneet...


Sissi, Kaunotar ja Onni olivat mukana Ssesyn lastentapahtumassa Sorsanpesällä. Siellä ne saivat valtaisasti rapsutuksia ja paijauksia ja sunnuntaina ne sitten nukkuivatkin lähes koko päivän hoitajan kainalossa :) Kaunotarta meno tapahtumassa vähän hirvitti, joten se sai levätä piilossaan osan päivästä, Sissi ja Onni taas makoilivat hoitajan turvallisessa sylissä.
Vaikka paikalla oli paljon ihmisiä, kissojen reagointia ja käytöstä tarkkailtiin jatkuvasti ja ne olivat omien tuttujen hoitajien hoivissa. Ssesyn kotia etsivien vuoksi mukana oli myös laumaan turvaa tuova Onni, joka rakastaa huomiota.

Sansalle, Riepulle, Kaunottarelle ja Sissille on kaikille tullut hyviä kotitarjouksia.
Lähiaikoina selviää saavatko ne pysyvät kodit...

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Ystävykset ♡

Tässä kainalossani makoilleet kaverukset Kaunotar ja Sissi. Jos tässä kuvassa olisi ääni, se olisi valtaisa kehräys ja kujerrus. Nämä kaverit todella rakastavat sylittelyä ja silityksiä.

Yksi kolmestatoista

Tässä elämästä nauttii yksi 13 laumasta joka otettiin Ssesyn huomiin vähän aikaa sitten. Ystävällisessä laumassa tästä murusesta on kuoriutunut kiltti kehräävä tyttönen joka kenties odottaa pentuja.

Toinen karanteenissa ollut kisu lähti sateenkaarisillalle sillä se pelkäsi suunnattomasti ja hyökkäsi ihmistä kohti. Nyt sen ei enää tarvitse pelätä ♡ Tässä työssä on välillä tehtävä raskaita päätöksiä eläimen parhaaksi...

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Ssesy Sorsanpesällä

Huomenna Lauantaina koko perheelle
Päivällä klo 13-16 Talutusratsastus pihassa á 2€
Hilarius Hiiri vierailee 14.30
Kasvomaalausta
Lapsille keppihevoskisa klo 14 ja 16
Mukana Ssesyn eläimiä ja toimijoita
Kannatustuotteet + Arpoja
Vapaa pääsy
Käteismaksu tuotteisiin

Löydät Sorsanpesältä päivällä myös Sissin, Kaunottaren ja Onnin
Tervetuloa moikkaamaan :)

perjantai 7. helmikuuta 2014

Kohtalotoverit

Kaunotar ja Sissi

Sissi ja Kaunotar sterilaatiossa


Sissi ja Kaunotar kävivät tänään Mai-Vet klinikalla sterilaatiossa. Lisäksi Sissi sai rokotuksen ja uuden antibiootin. Molemmat tytöt saivat myös tunnistesirut, kuten kaikki Ssesyn kissat.

Tälläisiä heräämistunnelmia meillä siis tänään. Misu on pikkuiselle Sissille, kuten näille muillekkin ehdoton turva, niinkuin kuvasta näkyy. Juuri ja juuri jaloillaan pysyvä Sissi kiipesi raapimatunnelin päälle ja siitä Misun päälle nukkumaan <3

Vähän myöhemmin kun tätä tekstiä tulin kirjoittamaan, kiipesi Sissi ensin sohvalle - siitä tuolilleni - ja lopulta nukahti syliini.

Kaunotar nukkui vähän kauemman ja alkaa vasta heräillä. Ensin se kömpi kylppärin lattialämmitykselle ja sitten keittiön patterin viereen, missä nyt nukkuu taas...

Sissin tilassa on viime päivinä tapahtunut selvää muutosta.
Molempien korvien kärjet tippuivat pois ja jäljelle jäi vain pienet tyngät.
Jalan haava on parantunut, samoin verestäneet anturat. Niinpä Sissi on alkanut liikkua enemmän ja kiipeilläkkin :) Myös ruokahalu on parantunut selvästi. Tassuissa Sissillä on edelleen karvattomia alueita, jotka johtuvat nuolemisesta, eli ne ovat luultavasti kipeät. Nyt seurataankin johtuiko tämä verestäneistä anturoista vai sattuuko jalkoihin edelleen.

Pitkä tie on vielä edessä, mutta joka päivä on kohti parempaa <3

tiistai 28. tammikuuta 2014

Kaunotar palaa kotiin

 Kaunotar vielä puolikuntoisena. Silmätulehdusta hoidettiin pitkään.

 Yhtä perhettä, vaikka kaikilla on eri emo <3
Kuvassa siis Pikku, Mustis, Lumi ja Kaunotar.















Sunnuntaina Kaunotar palasi takaisin yhdistykselle itsestään riippumattomista syistä ja palaa pian etsimään uutta kotia.
Tyttö on nyt noin puolen vuoden ikäinen ihana reipas kisu <3
Kaunottaresta lisää tietoa myöhemmin.

Minä olen niin pikkuinen vielä



Sissi
Pelastui pakkaselta viime hetkillä. Pikkuisen paleltumavammat tulevat selvemmin näkyviin nyt kun kuoliot näkyvät enemmän :(
Raasun tassut ovat aivan paleltuneet. Nyt hoidon jälkeen, niistä on "kuori" lähtenyt irti ja tassut ovat aivan vereslihalla. Ei siis ihme, että pentu lähinnä makoilee pehmoisilla alustoilla ja kellahtaa heti makuulle tai taittaa tassut alleen. Tassujen hoitokin selvästi sattuu, mutta pikkuinen tietää että sitä yritetään auttaa.
Korvista ei ole paljoa tervettä osaa jäljellä. Aika ja lääkärikontrolli tulevat näyttämään mitä korvista jää jäljelle.
Jalan haava on lähtenyt hyvin parantumaan, mutta karvaton läikkä siinä edelleen on.
Kulmahammas on lohjennut ja toinen hammas on halki. Tämän vuoksi pikkuinen syö nyt vain pehmeää ruokaa ja hampaita puhdistetaan säännöllisesti, sillä rikkinäiseen hampaaseen ruoka tahtoo jäädä kiinni.
Oloaan helpottamaan pikkuinen saa kipulääkettä ja antibiootti vaikuttaa edelleen. Lisäksi paljon paijauksia ja herkkuja ;)

Riepu pikkuinen



Tämä pikkuinen on villipentu Riepu, joka matkusti auton moottoritilassa pitkän matkaa, mutta säilyi onneksi kunnossa.
Pentu on säikky ja arka edelleen, mutta edistys on ollut hyvää.
Pentu on rauhassa sylissä ja touhailee omiaan ihan ihmisten, lastenkin vieressä. Kiinniottaminen vain pelottaa vielä. Rauhallisesta tilanteesta sen kuitenkin saa syliin ja lapsetkin saavat silittää.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Lisätietoa profiilikuvan kissasta


Olen saanut viestinä kyselyjä profiilikuvanani olevasta kissanpennusta.
Tuo pikkuinenhan on Onni, joka löytyi 05/2013 ulkogrillin tuhkaluukusta.
Nyt poju on oman laumani nuorin jäsen joten lisätietoa siitä löytyy sekä
oman laumani välilehdestä sekä Onnin omalta sivulta

perjantai 24. tammikuuta 2014

Paleltunut pikkuinen

Tälläinen ihana pikkuinen tuotiin meille eilen illalla. Jo silloin oli selvästi nähtävissä, että pentu on paleltunut pahasti oltuaan tuolla pakkasen armoilla ties miten kauan.
Kissa löydettiin Ilmajoelta "vaivaasennevalta" puun juurelta. Tällä pennulla oli onni matkassa, että eläinrakas rouva sen siellä huomasi ja otti talteen.

Kisu siis tuotiin meille illalla ja laitoin sen eristystiloihin, sillä pennun korvat olivat aivan täynnä punkin kakkaa. Korvapunkit tarttuvat todella helposti, joten pentu on nyt 3 vrk eristettynä, jotta punkit saadaan tapettua. Eilen jo enimpiä kasoja otin korvista pois, sillä sotkua oli niin paljon, että se varmasti vaikuttaa jo kuuloonkin :(
Kisulla on lisäksi jalassa haava, todella likainen turkki, flunssa, hammasvaurio ja paleltuneet korvat.

Illalla pentu siis sai ensiapua vammoihinsa ja tänä aamuna käytiin lääkärille näyttämässä paleltumia. Pitkävaikutteinen antibiootti, kipulääke ja Stronghold punkkeihin. Lisäksi jatkohoidoksi saimme kipulääkettä mukaan. Ikäarvio oli noin 6kk, vaikka kissa painaa vain 1,3kg.
Nyt paljon herkkuruokaa, lämpöä ja nestettä, jotta pikkuinen tuosta vahvistuu <3

maanantai 20. tammikuuta 2014

Tiinaa sai silittää

Tiina antoi tänään silittää iteään monta minuuttia.
Hiljaa, hipoen, vähitellen... Välillä epäluulo nosti päätään, välillä piti haistella kättäni ja kuunnella ääntä, jotka rauhoittivat.
Tiina on selvästi tajunnut ettei kukaan halua sille mitään pahaa täällä <3

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

13 kissaa pakkasessa

Eilen alkoi Ssesyllä melkoinen kuhina, kun selvisi, että tuolla hyytävässä pakkasessa (20-25) värjöttelee yli 10 kissaa kylmillään olevassa talossa.
Sijaiskotimme ovat jo valmiiksi täynnä, mutta tälläisen hädän tullen monet olivat jälleen ihanasti valmiita auttamaan <3 Paikkoja järjesteltiin mahdollisimman monelle kissalle, mutta pelkät entiset sijaiskodit eivät mitenkään riittäneet. Niimpä pyysimme apua muiltakin. Uusia sijaiskoteja löytyikin tarpeeksi, jotta kissoja voitiin lähteä hakemaan.
Iskuryhmämme suuntasi paikalle pakkasta pelkäämättä kera kuljetuskoppien ja loukkujen. Valtava kiitos teille M&M&K!
Tuloksena reissusta oli 13 erittäin nälkiintynyttä ja huonokuntoista kissaa. Ne eivät ole onneksi villejä, vaan olleet vaan vailla riittävää hoivaa ja ruokaa.
Tarkoituksenamme oli lääkitä kissat loishäädöllä, mutta sen rajoituksena on 2,5kg ja näistä ainakin osa painoi vain 1,9kg vaikka olivat aikuisia... Niimpä muutimme suunnitelmaa, ja onneksi varastoista löytyi myös muita matolääkkeitä ja pentujen Strongholdia.
Kissat kuljetettiin ympäri maakuntaa, joten iskujoukkomme ansaitsee todellakin lämpimän kiitoshalauksen <3

Kerron kissoista myöhemmin lisää, nyt ne ovat vasta juuri saapuneet sijaiskoteihimme...

tiistai 14. tammikuuta 2014

Pakkaspäivä

Tänään kotiin tullessa jäimme lasten kanssa hetkeksi ulos. Onni haluaa aina heti olla ovella vastassa ja päästä syliin, joten nyt kun jäimmekin ulos, uhmasi poju pakkasta (jota oli tänään -20C) ja tuli meitä tervehtimään ulkotarhaan.
Tassuja paleli ja niitä piti tiheästi nostella, mutta silti tämä rakkauspakkaus tuli puskemaan meitä häkin läpi <3 Sisälle tultuamme se sitten syöksyi syliin.

Pakkasten ansiosta olemme "pesseet" pienempiä kiipeilytelineitä ja raapimatynnyriä lumella ulkona. Lumi+rikkalapion harja ovat tähän tarkoitukseen todella hyviä. Ensin siis lumetimme kiipparit kauttaaltaan ja sitten hankasimme harjalla. Koska pakkaslumi harjataan pois, ei rakenne kastu. Tämän lisäksi ne olivat 2 päivää ulkona, joten varmasti raikastuivat ja pöpöt kuolivat :D
Tänään kun ne sitten tuotiin sisälle, oli heti koko lauma (Pörrö etenkin) niitä tutkimassa. Kissat rakastavat tuuletettujen kiippareiden tuoksua ja ne omivat ne samantien.
Mikäli pakkaset jatkuvat - on seuraavaksi ohjelmassa ison kiipparin purku ja ulkoilutus.

Tiinaa silitettiin!
Olen itse ollut töissä viime päivät, mieheni ollessa vapaalla. Hän on edistynytkin viikonlopun aikana hurjasti Tiinan kanssa ja eilen sai SILITTÄÄ Tiinaa! Kerran vieläpä oikein kunnolla.
Tämä on uskomaton edistysaskel Tiinalle, joka suhtautuu käsiin erittäin epäluuloisesti. Joskus kissoilla on myös taipumusta luottaa enemmän toisen sukupuolen edustajaan. Tiinan kohdalla vaikuttaisi siltä, että sen on helpompi lähestyä miestäni :)
On vaikea kuvailla sitä tunnetta mikä tulee aran kissan edistyessä.
Tavallisen kotikissan silittäminen on täysin normaalia, kun taas aran kissan kohdalla siihen yhteen silityksen sallimiseen saattaa mennä kuukausia.
Eräs näin arka kokemukseni on Kille. Se löytyi lokakuulla ja joulukuussa sain ottaa sen ensimmäisen kerran syliini. Silloin aivan tärisin ja kyyneleet nousivat silmiini. En uskaltanut liikahtaakkaan, jotta kissa ei pelästyisi ja saisi huonoa kokemusta.
Pyrin aina, niiden arimpienkin sähikäisten kanssa, laskemaan kissan turvallisesti, hallitusti tassuilleen maahan. Näin estetään "pakenemismielentilaa" ja useimmiten paot vähitellen loppuvat.

lauantai 11. tammikuuta 2014

Leikkiä ja herkkuja

Viime päivinä meillä on lattia tömissyt ja kulkuset kilisseet kun kisut ovat innostuneet leikkimään keskenään.
Onni toimii koko lauman leikittäjänä, mutta nyt Sansa ja Onni ovat löytäneet yhteisen sävelen. Tähän asti Sansa on leikkinyt itsekseen, mutta tänäkin aamuna pikku kaveruksilla oli melkoinen hippa/piilosleikki menossa emännän aamukahvin aikaan.
Myös Viiru ja Harmi ovat juosseet hippasilla ympäri talon.

Eilen kävimme ulkoilemassa Misun ja Harmin kanssa. Kylmä tuuli oli jopa näille talviulkoilijoille liikaa ja Misu päätti jo pienen ulkoilun jälkeen, että nyt mennään kyllä sisälle. Tämä kolli kun yleensä on hiljainen ja rauhallinen - nyt se aloitti valtaisan mouku valituksen. Niimpä sitten tulimme sisään. Meillä siis tuuli koko päivän todella kylmästi eilen, vaikka muuten sää oli mukava.
Oma laumani siis ulkoilee vuoden ympäri ulkotarhassa terassilla, jonne niillä on vapaa pääsy. Osa tykkää valjastella myös talvella. Etenkin Harmi rakastaa lunta ja voisi seikkailla siellä kauankin :) Koska se viettää paljon aikaa ulkona, on sillä nyt muhkea talvikarva, joka varmasti sitä lämmittää.

Pikku pennulle on nyt annettu omaa rauhaa ja tilaa asettua meille. Se kulkee muun lauman mukana reippaana ja on ottanut Onnista "äidin" itselleen. Se huikkii Onnia etenkin iltaisin ja kun Onni löytyy - aloittaa pentu valtavan kehräyksen <3
Eilen otin pesuhetken rauhoittaman pennun syliini. Nostaessa se sähisi ja sylki kun säikähti, mutta todettuaan sylin turvalliseksi, se rentoutui ja aloitti taas ihanan kehräyksensä. Lopulta pentu ryömi peittoni alle, kainalooni nukkumaan <3
Tavoitteena on osoittaa pennulle, että sen ei tarvitse pelätä ihmisiä ja se saa olla täällä rauhassa ja turvassa. Tämä toteutuu pienien asioiden kautta vähitellen.

Myös Tiina on edistynyt. Se tykkää leikkiä laser valolla ja intoutuu välillä myös Onnin kanssa leikkimään. Tänään Tiina kävi ruokapöytämme vieressä kun olimme syömässä. Tähän asti se on oleskellut olohuoneessa päiväsaikaan, iltaisin se kyllä kuljeskelee, mutta on tähän asti ilmeisesti lasten touhuja varonut. Nyt sekin on todennut lapset harmittomiksi. Lapsista toki leikkiessä ääntä ja töminää tulee, mutta lapsemme tietävät miten käyttäytyä näiden arkojen kissojen kanssa. Lapsien elämän äänet ovat hyvää koulutusta näille aroille kissoille, sillä ne huomaavat ettei ketään tarvitse pelätä. Ei edes sitä ääntä, sillä kukaan ei tee kissalle mitään kamalaa.
Tiina tulee jo haistamaan aikuisen kättä ja melkein antaa koskea ja se oleskelee paljon lähistöllä.

Tänään kissoilla oli herkuttelupäivä kun ne saivat broilerin sydämiä ruoaksi. Nämä ovat koko lauman suurta herkkua ja kipot tyhjenivätkin nopeasti. Meillä on ollut kovin tyytyväisiä kissoja tänä iltana :)

tiistai 7. tammikuuta 2014

Arki alkaa

Tänään alkoi meillä ihmisillä jälleen arkiset työ-/hoitokuviot, eli kisut ovat päivästä enemmän aikaa itsekseen. Seuraahan niillä toki täällä on toisistaan, mutta kyllä ne heti osoittavat kaivanneensa kun kotiin saapuu.
Oma lauma tietää jo aamulla milloin olemme päiväksi lähdössä pois. Ne lukevat päivärutiineja todella hyvin ja niistä ne tietävät olemmeko päivän pääosin kotona vai poissa. Yleensä lähes kaikki ovat myös saattelemassa aamulla ja vastassa päivällä ulkotarhassamme  :)

Tänään taas erityisesti Onni on pyörinyt jaloissa ja halunnut syliin. Sillä on selvästi ollut ikävä <3

Tiina on alkanut vallata minun istumapaikkaani. Kun siis istun tovin vaikkapa sohvalla ja nousen pois, valtaa Tiina paikkani. Tämä on todella hyvää edistystä, sillä tällöin Tiina ei koe minua pelottavana kun ei pelkää hajuani. Ei se myöskään kiirehdi pakoon, vaan  tarkkailee että pitäisiköhän tästä lähteä. Eilen istuin noin 20 cm päähän Tiinasta sohvalle, ja se antoi minun istua. Vasta hetken kuluttua se lähti vähän kauemmas.

Pikku pentunen tassutteli aamulla reippaasti häntä ja pää pystyssä muun lauman mukana. Syliin ottamista keskilattialta se pelästyy, mutta syliin ottaessa rauhoittuu ja kehrää. Tämä sama kuvio yleensä näillä villipennuilla toistuukin, eli pelätään kiinniottamista, mutta vähitellen aletaan huomata ettei hoitaja niille tee mitään pahaa. Eilen illalla tähän totuteltiin pikkuisen kanssa mm. syömällä märkäruokaa ja juomalla maitoa sylissäni.
Hienoa edistystä :) mutta näiden villipentujen kanssa ei auta olla kiire. Niiden tottuminen ihmiseen vie aikaa. Joskus viikkoja, joskus kuukausia....

Aikaahan minulla kyllä on - kyse on kuitenkin tämän kissan elämästä <3
 

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Pikkuruinen kehruukone


Tänään meille saapui tälläinen pikkuruinen.
Lähtötietona villikissanpentu, joka on matkustanut auton moottoritilassa. Se on kuitenkin saanut jo tovin toipua koettelemuksistaan ennen meille tuloaan.

Tämä pikku murunen sai heti tutustua Onniin, joka tietenkin oli jo ovella vastassa. Onni meni koppaan asti pikkuista moikkaamaan. Tästä kisu selvästi piristyi ja rauhoittui. Ulkopuolella tutustumassa kävivät myös Viiru ja Harmi. Ne luultavasti ottavatkin jälleen varaemon roolin, kuten niin monta kertaa ennenkin <3


 Pentu aloitti välittömästi kehräyksen, ja sitä se on jatkanut nyt koko ajan. Se ei ole peloissaan, vaan ihan rauhallinen.
Vain äkkinäisiä kovia ääniä se säpsähtää. Tuossa vieressäni kiipeilytelineellä pikkuinen nyt makoilee ja hurisee <3

 ...ja tästä vähän ajan kuluttua kun otin pienen syliin, puski se naamaani aivan valtavasti, samalla kehräten ja tuhisi korvaani <3

 



lauantai 4. tammikuuta 2014

Metsästystä

Kävin tänään ostamassa uuden ison luukkuvessan kisuille. Yksi vessoista kun sijaitsee Tiinan arkuuden vuoksi olohuoneessa, on sen hajuttomuus tärkeä asia. Todella hyvältä se kyllä vaikuttaakin :)
Tälläinen siis on kyseessä Ferplast Maxi Bella. Hyvin mahtuu isokin kissa sisälle ja jopa pikkuiset pääsevät matalan  kynnyksen vuoksi melko pieninä tätä käyttämään.

Samalla mukaan tarttui namitikkuja, joita on tarkoitus illasta, talon rauhoituttua käyttää Tiinan käsitotutteluun. Käytän siihen usein namitikkuja, sillä ne jättävät kissalle sopivasti tilaa ettei käteen tarvitse koskea. Samalla kissat kuitenkin oppivat, ettei ihmisen käsi tuo huonoja, vaan mukavia asioita.

Kananpalasilla leikittiin samantien metsästys leikkiä.
Piilotan siis nameja mm. isoon kiipeilypuuhun, sohvankoloihin, aktivointipeleihin ja erilaisille tasoille ympäri olohuonetta tai joskus jopa moneen huoneeseen.
Kun kissat niitä herkkuja etsivät, saavat ne samalla liikuntaa ja aktivointia :) Sitäpaitsi tämä on niiden mielestä tosi kivaa!
Kun namit loppuivat, nukkui koko sakki siinä kiipparissa sulassa sovussa <3

perjantai 3. tammikuuta 2014

Sansa edistyy

Sansa on majaillut meillä nyt muutamia viikkoja. Tämä kisu on aivan valloittava puskija ja kehrääjä. Syliin ottaessa Sansa ei tiedä miten päin se olisi kun pitää niin kovin puskea ja kehrätä aivan valtavasti <3

Sansa siis luonteensa puolesta olisi valmis uuteen kotiin, mutta sillä on muuta opeteltavaa. Sansa siis opettelee perheessä eloa ja siisteyttä.
Sansa viettää päivällä aikaa ihmisten kanssa, mutta hakeutuu nukkumaan syrjään, kuin pois ihmisten alueelta. Sänkyyn se ei jää vaikka sen sinne toisi - paitsi nyt!
Muutamana päivänä Sansa on päiväsaikaan mennyt nukkumaan tyttäreni sängylle. Useimmiten Sansan löytää samaisen tytyön vaatekomerosta. Viime yönä heräsin valtavaan kehräykseen ja siihen että joku tassuttaa päälläni... Kun sitten tajusin sen olevan Sansa, en meinannut malttaa enää nukkuakkaan kun olin niin innoissani! Se uskalsi viimeinkin tulla sänkyyn! Se puski ja kehräsi ja tassutti päälläni todella kauan, kävi välillä puskemassa vieressäni nukkunutta lasta ja palasi taas luokseni. Lopulta se käpertyi kerälle aivan viereeni peittoni päälle <3

Ilo näiden eläinten kanssa on pienissä hetkissä. Se tunne on aivan valtava, minkä tuo sinänsä pieni asia tekee. Tälle kissalle se oli huima edistysaskel. Se on jälleen askel lähemmäs sitä omaa ihmistä ja kotia.
Vaikka nämä kissat ovat lainaa, vain hetken täällä, niihin kiintyy, koska välitän niiden hyvinvoinnista täydestä sydämestäni, aivan kuin omista eläimistäni. Paras palkkio tästä työstä on, kun tiedän löytäneeni juuri oikean kodin tietylle kissalle - silloin voin olla varma, että uusi koti huolehtii siitä sen loppuelämän ajan <3


Ssesyllä on siis hoidossa paljon enemmän eläimiä, kuin nettisivullamme on juuri nyt esillä. Siellä näkyvät vain ne eläimet, jotka ovat mielestämme valmiita lähtemään omaan kotiinsa.
Paljon on mm. Tiinan kaltaisia kissoja, jotka totuttelevat vielä ihmiseen. Villikissasta ei ole heti sylikissaksi, vaan pelkästään saman tilan jakamiseen saattaa kulua viikkoja. Syksyllä meillä oli suuri määrä pentuja, jotka olivat liian nuoria luovutettavaksi. Osalla hoidetaan reissussa tulleita vammoja tai sairauksia.
Mikäli siis olisit kiinnostunut antamaan kodin  - voit myös soittaa tai laittaa sähköpostia ja kysellä muistakin kissoistamme. www.ssesy.fi löydät lisätietoa ja luovutussopimuksen, johon kannattaa ennalta tutustua.


keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uusi vuosi alkaa

Uudenvuoden pauke ei onneksi ole meilläpäin kovin kova, eivätkä kissamme suuremmin sitä pelkää - paitsi pikku Onni.... Raasu säikkyi koko illan ja piilotteli sohvan alla. Piilottelu ei todellakaan kuulu Onnin luonteeseen, mutta nyt pelotti liikaa. Välillä käytiin keräämässä turvaa ihmisiltä tai toisilta kissoilta, mutta jos ei ketään ollut lähistöllä, piti mennä piiloon.
Tänään Onni onkin sitten ollut väsynyt ja viettänyt koko päivän kierrellen ihmisten lähistöllä tai maaten sylissä. Jos ihmislauma ei ole ehtinyt sylitellä, on Onni etsinyt sopivan kissakaverin jonka viereen käpertyä :)

Tänään sitten madotin sen viimeisen kerran koko sakin ja eilisistä painiotteluista ei ollut tietoakaan. Viidessä minuutissa olivat kaikki saaneet lääkkeensä rasiasta perille asti :)



Tiina on tänään viettänyt entistä enemmän aikaa sohvalla meidän touhuja seuraillen ja makoili jopa lapsista vain metrin päässä päivällä. Mahtavaa edistystä näin aralle kissalle!
Iltasella Tiina aina muuttuu aktiivisemmaksi kun lapset menevät nukkumaan ja talo näin rauhoittuu. Silloin uskaltaa tutkiskella tarkemmin muitakin huoneita tai maata lokoisammin sohvalla.






Sansa näytti tänään palasen villiä luontoaan kun päätin leikata siltä kynnet. Ne kun tahtovat kasvaa nopeasti niin pitkiksi, että kopsuvat Sansan kävellessä. Tämä oli toinen kerta kun sen kynnet leikataan ja toimenpide on Sansan mielestä ihan kamala juttu. Hoitajaa piti koittaa työntää tassuilla pois ja läpsiä, mutta ei se silti lopettanut. Varmoin ottein sain siis tämänkin sähikäisen kynnet jälleen leikattua.










Lauma nautiskelee selvästi kun me ihmiset olemme enemmän kotona. Välillä sylissä alkaa olla jo ruuhkaa. Hetki sitten sohvalla sylissäni makoili nukkuva Onni, kunnes Sansa päätti haluta myös syliini. Niinpä se tuli melkeinpä Onnin päälle makaamaan. Pian joukkoon liittyi Viiru, joka tuli puskemaan minua sohvan sarjalta... Meillä ei kyllä tarvitse yksinäisyyttä potea <3